Maanviljely

KIINALAINEN MAANVILJELY

Kiinassa viljellään pääosin riisiä, vehnää, perunaa, tomaattia, durraa, pähkinöitä, teetä, hirssiä, ohraa, puuvillaa, öljykasveja, soijapapuja. Näistä mainituista maanviljelytuotteista riisiä viljellään eniten, joten viljely- ja tuotantoteknologiaan on panostettu paljon aineellisia ja henkisiä voimavaroja. Riisin määrätietoinen jalostaminen Kiinassa aloitettiin jo 1960 -luvulla, mutta vuonna 2015 otettiin käyttöön moderni riisinjalostustyö. Kyseinen jalostustyö on jo aikaisemmin saavuttanut tuotantoennätyksiä. Uudella lajikkeella saadaan ennätykset ylittävät vuosisadat
kahdella istutuskerralla, kun aikaisemmin saman määrää tuloksia tarvittiin kolme istutuskierrosta. Tämä kiinalainen "superriisi" vastaa myös kiinalaisarvoiden mukaan parhaita, on laadultaan erinomainen sekä erittäin tuottoisa, niin kuin aikaisemmin mainittu. Vuoden 2016 lopulla koealoilla saavutettu satotulos vastaa noin 23 tonnia hehtaaria kohti, mikä on alan ylivoimainen ”maailmanennätys”.

Kiinassa käytetään maatalousmailla pinta-ala yksikkönä Mu-pinta-alayksikköä, joka vastaa meidän 0,067 hehtaaria eli yksi hehtaari on 15 mu.

Kiinan elintarviketuotanto pyrkii saavuttamaan omavaraisuuden. Sen tärkeimpiä ravinnonlähteitä on vilja, jonka tuotantotavoitteissa se on onnistunut todella hyvin. Sen tuotanto on kasvanut vuotta aikaisemmasta tuloksesta monta vuotta peräkkäin. Maatalouspolitiikka, suotuisat säät ja tutkimus mahdollistavat kiinalaisen viljasadon suurenemisen vuosi vuodelta.
Vaikka Kiinan maatilatalouden ja maanviljelyn tuotanto on kasvanut huimasti ja nopeasti, se on myös mm. aiheuttanut terveyshaittoja väestölle sekä johtanut valitettaviin takaiskuihin ympäristön tilassa. Maatilatalouden jatkuvaan nousuun tarvitaan vieläkin isoja panoksia tuotannon perustekijöihin, kuten esimerkiksi tuotantoteknologia, kastelu ja lannoitteet.